Äää, miks netti kaatuu aina kun osa on jo melkein valmis? Näin kävi taas vaihteeksi eilen.. Nyt teen toisella koneella, josko onnistuis paremmin =) joo, sori kun on niin kauan edellisestä osasta, koulu vie aikaaa... :<

Kun Daisy oli muuttanut takaisin vanhempiensa luokse, hän yritti tehdä mahdollisimman paljon kotitöitä, ettei rasittaisi vanhenevia vanhempiaan.

Kyllä perijätär muisti vielä vanhan ystävänsä, Gingerin. Tosin ei hänellä enää ollut niin paljon aikaa olla linnun kanssa.

Ensimmäisenä yönä uudessa kodissa Vilja huomasi jotain outoa pihalla.

"ööö, Daisy, tiedätkö miksi pihallamme on paloauto?" Vilja ihmetteli.

"Nooh, varmaa joku niistä puista on syttynyt tuleen.. Mähän sanoin, että joskus vielä salama osuu niihin!" Daisy huokaili.

Tosiaan, yksi pihan puista oli syttynyt palamaan. Onneksi myös pihalle oli asennettu palohälytin, jolloin palokunta saapui heti sammuttamaan palon.

Aamulla ei muistettu oikeastaan mitään tulipalosta, koska Daisy päätti kosia Moritzia ja pian he olivat onnellisesti kihloissa =)

Heti kihlautumisen jälkeen Moritz alkoi hakemaan töitä. Hän oli kuitenkin niin kova datailemaan, että kone särkyi. Kuitenkin hän ehti saada töitä sotilaana!

Davie meinasi aloittaa aktiivisemman puutarhanhoidon, että joskus tuottaisi tulosta kasvattaa hedelmiä puissa..

Sitten joku puutarhuri, jonka joku ilmeisesti oli tilannut hoitamaan Candiesien puutarhaa, tuli Davien luo.

"Hei, pitäisikö minun näyttää, miten tuholaiset myrkytetään?" nainen naurahti.

"Heheh, no, jos todella haluat.. Ei tämä minulta mitenkään luontevasti käy", Davie nauroi takaisin.

Hmm, tämäkö on puutarhanhoitoa? Kaiken lisäksi puutarhuri ilmoitti heti tämän jälkeen lähtevänsä, eihän hän ollut kuin vähän haravoinut lehtiä!

Vilja korjasi näistä tapahtumista autuaan tietämättönä perheen tietokonetta, joka oli mennyt rikki Moritzin surffailusta.

Hieman myöhemmin, Moritzin töiden jälkeen, Vilja käppäili takapihalla. Onhan kaikki nyt kunnossa, en tahdo että mikään menee pieleen, hän ajatteli. Arvaako kukaan, mitä tämä suunnittelee? (;

"Kuule, Daisy. Takapihalla odottaa yllätys, jossa sinun täytyy suudella Moritzia", Vilja vihjaili.

"Suudella? Mitä ajat takaa.. vai... liittyykö siihen myös sormuksia?" Daisy hihkui.

"Tottakai", Vilja hymyili.

"ÄITI OLET IHANA! Kiitos, olet järjestänyt meidän häät!" Daisy huudahti ja hyppäsi äitinsä syliin.

Pian juhlakansa alkoikin virrata paikalle. Juhliin oli kutsuttu kaikki Daisyn sisarukset + Benin vaimo Viivi.

Täälläkö me tosiaan asuimme joskus, Ben ja Heather ajattelivat.

"On ilo ja kunnia mennä noin komean miehen kanssa naimisiin!" Daisy hehkutti ja Moritz oli ihan mielissään. (sori, en ole ehtinyt ostaa hääpukua :<)

Ja niin oli sormukset vaihdettu ja uusi aviopari suvussa :) Samalla myös Davien elämäntoive toteutui, eli 6 lapsista menee naimisiin.

Vasta yömyöhään päästiin sitten kakunsyöntiin, mutta maistui se silloinkin!

Kakunsyönnistä olikin kiire jo limusiiniin, joka odotti nuortaparia. Minneköhän ovat matkalla :)

Samoihin aikoihin vielä juhlapukuun sonnustautunut Vilja huomasi, että Daisyn rakas Ginger-ystävä on kuollut. Hän suri paljon, kun ajatteli, miten Daisy murtuisi kun tulisi kotiin.

Hän siivosikin heti Gingerin häkin ja toivoi, ettei Daisy huomaisi ainakaan heti Gingerin kuolemaa.

Moritz ja Daisy viipyivät limusiiniajelullaan parisen tuntia. Matka oli ilmeisesti mennyt nappiin, sillä pari oli niin iloisella päällä tullessaan kotiin, että aloittivat heti tyynysodan!

Hääyötä juhlistettiin myös tällä tavalla..

..ja muutaman tunnin kuluttua Daisy heräsi ja huomasi, että hänen miehensä on lähtenyt jo töihin. Samalla hän muisteli viime yön tapahtumia lämmöllä ja oli tavattoman onnellinen, kun oli naimisissa.

Davie pääsi kuin pääsikin poimimaan elämänsä ensimmäisiä omenoita!

Mutta mitä, Daisy on kiintynyt kovasti vessanpönttöön?? Aijai, mistäköhän johtuu..

Viljalla oli vieläkin vapaapäiviä jäljellä raskausajoiltaan, joten hän ehti kivasti kokkailemaan kaikille. (varsinkin kun Daisyn ruokahalu oli mystisesti kasvanut..)

Moritz tyytyi usein vaan juomaan virvoitusjuomia, koska ei jaksanut istahtaa siksi ajaksi, että söisi lämmintä ruokaa.

Davie oli päässyt lihomaan, joten hän passitti itsensä uimaan! Liukumäestä liukuminen ei ihan ollut hänen lajinsa..

...mutta huomasi sen kuitenkin hauskaksi huviksi.

Daisy ei edelleenkään halunnut, että hänen äitinsä joutuisi tekemään kaikki työt, joten hänkin halusi osallistua ruoanlaittoon. Vaikka eihän hän paljoa muuta osannut tehdä, kuin erilaisia voileipiä.

Tästä se oksentelu ja ruokahalun kasvu siis johtuivat! Daisymme on raskaana =)

Raskauden alettua Daisy päätti hieman uudistaa tyyliään. Uudet vaatteet piti ostaa ja kampaus vaihtaa.

"Moritz! Huomaatkos minussa mitään eroa?" Daisy kysyi.

"Hmm... Hiuksesi ovat muuttuneet... olet ostanut uudet vaatteet!" Moritz tuumi.

"Kyllä! Mutta Moritz, olenko mielestäsi lihonut?" Daisy kysyi.

"Noo.. Et sinä minun mielestäni ole!" Moritz huudahti ja Daisy yritti hillitä hihityksensä.

"Mutta Moritz-kulta, tietenkin olen, olen raskaana!" tuleva äiti hihkaisi.

"Mitä! Oletko! Anteeksi! Eikun.. jee! Minusta tulee isä!" Moritz hihkui. Ps, älkää välittäkö tosta Moritzin juhlapuvusta, en tiiä miks puin sen sille :D

"Ihanaa, kulta" Moritz sanoi ja tunsi samalla onnellisen tuulahduksen kulkevan lävitseen.

Vilja oli niin hyvä maalamisessa, että sai piirtää myös Daisyn perijäkuvan. Harmi vaan, että Vilja ehti tehdä taulun myös entisestä Daisysta..

Moritzin lempipuuhaa oli pelien pelaaminen! Välillä hän unohtui pelin ääreen vähän liian pitkäksikin aikaa..

Vilja taas piti maalaamisesta, hän oli aloittanut jo uuden taulunkin kun Daisyn muotokuva oli saanut paikkansa seinältä. Ja huomatkaa laihtunut Davie!

Tällaiselta siis näyttävät tämän suvun perijät seinällä 8)

Tasaiseen tahtiin myös vauva ilmoitteli tulostaan :>

Vaikka raskaus olikin aika pitkällä, Daisy halusi tehdä kotitöitä :D

Daisy piti myös tanssimisesta. Onkohan tuo kuitenkaan terveellistä raskaana olevalle naiselle?

Ja eihän se sujunutkaan kovin hyvin, ei aikaakaan kun Daisy melkein kaatui, kun koski niin paljon mahaan.. Ilmeisesti vauva ei pitänyt hirveästä hyppimisestä :D

Eräänä aamuna Davie heräsi vähän pelokkaana, mutta riemastui kun näki ulkona pyryttävän lunta. Miksi pelokkaana? Koska hän mietti, olisikohan vanhuksena minkänäköinen.. Hänellä oli siis synttärit tänään!

Davie katsahti hänestä tehtyä taulua ja niiskaisi. Hän ei olisi muutaman minuutin kuluttua enää nuori, vaan vanha ukonkäppänä.

Kynttilöitä puhaltaessaan mies toivoi, että saisi pitkän elämän komeana vanhuksena.

Tällainen ukki tuli Daviesta! Ei kovin paha, ei muuttunut oikeastaan paljoa :D Aika vakava vaan..

HIeman myöhemmin, kuin ukin syntymäpäivälahjaksi, alkoi Daisyn synnytys! VIlja ja Davie eivät olisi halunneet katsoa tällaista kärsimystä tyttärellään, Moritz taas ei olisi jaksanut odottaa lapsen syntymää.

Ensimmäiseksi 3. sukupolven edustajaksi syntyi pieni vaaleaihoinen poika, joka sai nimen Dylan. 8>

"Vooi, minun pikkupoikani! Oletpas suloinen ilmestys!" Moritz leperteli pojalleen.

Dylanin huoneesta tuli tällainen.

Daisy rakasti todella paljon esikoistaan. Hän oli aina tykännyt lapsista, ja nyt hänellä oli oma sellainen.

Myös isä osallistui pojan hoitoon. Kun oli vaippa vaihdettavana, se kävi Moritzilta käden käänteessä, häntä ihmetytti ne ainaiset uskomukset etteivät miehet halua vaihtaa kakkavaippoja.

Kukas herra tämä on? Davien hiukset harmaantuivat sekä likinäköisyyttäkin tuli.

Moritiz oli Daisyn tavoin iloinen pojastaan ja siitä, että saisi opettaa tälle kaikkia miesten juttuja..

Kattokaa, mikä suloisuus! Tähän kuvaan onkin hyvä lopettaa :)

Noniin tähän loppui siis seitsemäs osa! Kommentoikaa ihan mitä vaan 8) risuja sekä ruusuja, jos niitä on annettavana.. Seuraava osa tullee jossain vaiheessa kun ehdin pelata ja kirjoitella!